Puhelinnumero

+123-456-7890

Sähköposti

mail@kehonterveydeksi.fi

Aukioloajat

Mon - Fri: 7AM - 7PM

 

Refleksologia eli vyöhyketerapia on hoitoa, jossa kehoa painellaan tietyistä kohdista. Nämä ovat nimeltään heijastepisteitä, joiden kautta kehon kerrotaan saavan parannuksia. Vaikka monelle tulee mieleen, että siinä painellaan jalkapohjia, ei se ole pelkästään sitä. Heijastekohtia löytyy myös reisistä, sääristä, päälaelta, kielestä ja korvista.

Hoitomuotoa on käytetty jo tuhansia vuosia ja se tuli tunnetuksi 1900-luvun alussa, kun alettiin tutustua Maya-intiaanien lääkintämenetelmiin. Suomessa voi opiskella vyöhyketerapiaa, mutta sitä ei kuitenkaan säädellä, joten koulutus- ja kokemustaustat voivat vaihdella runsaastikin.

Mitä vyöhyketerapiahoidossa tapahtuu?

Ensin käydään läpi potentiaalisen potilaan taustoja, jotta voidaan määritellä sopiiko hoito kyseiselle henkilölle. Vyöhyketerapiassa istutaan yleensä tuolilla. Vyöhyketerapeutti käsittelee asiakasta sormilla ja rystysillä eikä hän käytä hoitoon muita apuvälineitä. Kun kehoa painellaan oikeista kohdista, lähtevät kuona-aineet liikkeelle. Hoito kestää noin puolesta tunnista reiluun tuntiin. Tätä hoitomuotoa ei kuitenkaan kannata jättää vain yhteen kertaan ja aluksi kannattaa käydä hoidossa jopa kerran viikossa. Sen jälkeen kun ei vaivoja enää ole, voi käydä harvemmin, mutta ne kannattaa hoitaa kunnolla loppuun. Jos hoito jää kesken, voivat vaivat palata takaisin.

Kannattaa huomioida, että heti hoidon jälkeen voi ilmaantua epämiellyttäviä oireita, kuten päänsärkyä. Ne tarkoittavat kuitenkin sitä, että keho on reagoinut ja alkanut parantua. Hoidon jälkeen voi olla huono olo ja kannattaa juoda paljon vettä, joka myös auttaa kuona-aineiden poistumiseen kehosta.

Mihin vaivoihin vyöhyketerapia voi auttaa?

Se, mihin kaikkeen vyöhyketerapian kerrotaan auttavan, on todella pitkä lista. Lyhyesti sanottuna kyseessä on hoitomuoto, joka ylläpitää terveyttä ja hoitaa erilaisia vaivoja, kuten kehon jännityksiä ja tukoksia. Vyöhyketerapian avulla voidaan myös kartoittaa eri vaivojen olemassaoloa.

Moni tulee hoitoon vasta, kun kehossa on kipuja. Ne voivat johtua monesta asiasta kuten lihasjännityksistä, siitä että keho on rasittunut liikaa, jokin elin ei toimi kunnolla tai monesta muusta asiasta. Vaikkei mitään oireita olisikaan, vyöhykehoitoon kannattaa silti mennä, sillä sen avulla voi myös ennaltaehkäistä monia oireita ja sairauksia.

Vyöhyketerapia auttaa moneen oireeseen, joihin mukaan lukeutuvat unettomuus, päänsärky, kuukautisvaivat, ummetus, iskias, allergia, impotenssi, lapsettomuus, uupumus, stressi ja monet muut vaivat. Sen kerrotaan auttavan myös vakavampiin oireisiin ja ongelmiin kuten verenpaine, kolesteroli, korvatulehdus, poskiontelovaivat ja astma. Kaikkiin näihin löytyy perinteisestä lääketieteestäkin monia parannuskeinoja ja jos jonkinlaista pilleriä Jos nekään eivät auta, mikään ei estä kokeilemasta olisiko vyöhyketerapiasta apua.

Onko vyöhyketerapiasta oikeasti apua?

Vaikka Wikipediankin mukaan kyseessä on niin kutsuttu “uskomuslääkintäkeino”, ei se tarkoita sitä, etteikö vyöhyketerapiasta olisi apua. Sitä ei vain ole tutkittu tarpeeksi paljon tieteellisesti ja siksi sen toimivuudesta ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä.

Epäilijät vertaavat vyöhyketerapian vaikutusta lumelääkkeeseen. Kun henkilö luulee tarpeeksi paljon, että jokin parantaa, se voi jopa auttaa fyysisen olon kohentumiseen. Mutta vyöhyketerapiapa ei ole mitään lumelääkettä. Sen todistaa jo se, että sitä käytetään myös lasten hoidossa eikä lapsi osaa ajatella niin kuten aikuinen ajattelee. Ja kun moni lapsi on todistettavasti tästä hoidosta hyötynyt, eivät sen parantavat ominaisuudet ole mitään kuvitelmaa. Toisaalta, vaikka vyöhyketerapian toimivuutta on tutkittu, ei sen ole todistettu sopivan erityisesti minkään sairauden hoitoon. Vaikka vyöhyketerapiaa ei pidetä varsinaisena parannuskeinona, on sen hyödyistä paljon kokemukseen perustuvaa tietoa.

Recommended Articles